Olen pahoillani, että viime viikolla ilmestyi vain yksi postaus. Mennyt viikko oli monin tavoin rankka ja suruntäyteinen. Voimavaroja ei riittänyt kaikkeen ja blogi jäi vähemmälle. Rakkaan koiran pois nukkuminen maanantaina herätti monen laisia tunteita. Huoli toisten eläinten hyvin voinnista otti myös valtansa tämän tapahtuneen jälkeen.
Keskiviikkona pääsin kuitenkin töihin kolmeksi päiväksi ja täytyy myöntää, että teki ihan hyvää päästä hetkeksi pois kotoa. Töissä, kun kotiasiat ei ehdi olla mielessä, oli hieman helpompi sitten olla jo kotonakin. Kyllä koko viikko silti melkoisessa tunnemyllerryksessä mentiin, eikä se nyt vieläkään kokonaan loppu ole.
Luntakin saatiin melkein enemmän, kun edes toivottiin. Hyvinkin talviset maisemat tuolla ulkona tällä hetkellä. Minä jo uskoin kevään kolkuttelevan oven takana, mutta ei lumitöihin pitäisi melkein taas tarttua. Tiedättehän muuten sen, kun luulet että mikään ei voisi olla enää paljoakaan huonommin, niin sitten niitäkin asioita sataa vain lisää. Näistä kirjoittelen myöhemmin, kun ensin itsekin täysin ymmärrän mitä tässä nyt oikein tapahtuu. Koko viikko oli siis melkoista tunteiden myllerystä, pelkoa, surua ja ehkä jopa hieman vihaakin.Nyt kuitenkin koitan palata blogin pariin, vaikka elämä onkin tällä hetkellä yhtä sotkua on mukavaa että on jotain mistä pitää kiinni.
Nyt toivon meille kaikille niin itselleni kuin muillekin uutta parempaa alkavaa viikkoa!
Kommentit
Lähetä kommentti