Perjantai aamulla koin maailman kamalimman herätyksen ikinä. Heräsin siihen ja oletin, että se on meidän vanhempi kissa jonka epilepsiasta kirjoitin tässä postauksessa. Valot päälle ja järkytys kouristeleva eläin lattialla ei ollutkaan kissa vaan vanhempi koiramme Dami.
Dami siis kouristeli silloin kun heräsin. Vaahtoa tuli suusta ja pissat oli tullut alle. Kouristuksen lopputua koira yritti nousta pystyyn, mutta takapää ei toiminut. Tätä pystyyn yrittämistä jatkui kolme tai neljä kertaa, jonka jälkeen koira vielä hetken käveli päin seiniä. Kohtauksen kestosta en osaa sanoa mitään sillä aika tuntui menevän todella hitaasti sillä hetkellä. Koira kuitenkin palautui siinä sitten sikäli normaaliksi, että ulkoilu jo sujui ja ruoka maistui. Minua koira ei päästänyt silmistään muutamaan tuntiin vaan hakeutui välittömään läheisyyteen.
Käytiin eläinlääkärissä missä Damilta otettiin verikokeet, jotka olivat normaalit. Kasvainta tuolla eläinlääkärillä ei pystytty pois sulkemaan, mutta siihen kuvaukseenkaan ei kuulemma vielä kannattaisi edes mennä. Voi nimittäin olla, että tämä jää ainoaksi kouristuskohtaukseski ja uutta ei tule ikinä enää. Saatiin ohjeeksi siis elää nyt ihan normaalia elämää ja odotella tuleeko kohtauksia lisää. Saatiin resepti diapam peräruiskeeseen siltä varalta, että kohtaus kestää enemmän kuin viisi minuuttia. Jos kohtauksia alkaa tulla kuukausittain tai monta peräkkäin tai ne kestää kauan aloitetaan epilepsia lääkitys.
Koko kohtaus tuli ihan puun taakaa ja oli todellakin suuri järkytys. Viikonloppu sujui kuitenkin ilman uusia kohtauksia ja sain jopa yöt nukuttua ilman, että koko ajan kuuntelin mitä tapahtuu. Viime yö ei mennyt ihan yhtä mallikaasti, koska jäin taas viikoksi yksin. Viime yönä nukuin ehkä pari tuntia muuten kuuntelin tapahtuuko jotain. Mikäli sinulla on kokemuksia koiran kouristuskohtauksesta niin kerro ihmeessä niistä. Kaikki vertaistuki on nyt tarpeen.
Kommentit
Lähetä kommentti