Olen kirjoitellut päivä kirjoihin päivien tapahtumia, runoja ja novelleita vuodesta 2003 lähtien. Koskaan niitä kukaan ei ole lukenut ja itsekin enää tulee harvoin selattua. Mutta nyt teillä on mahdollisuus kerran kuukaudessa päästä katsomaan mitä sieltä löytyy. Ensimmäiseen postaukseen päätin koota muutaman itse tekemäni runon vuodelta 2004. Olin tuolloin muuten ylä asteella.
Se sattuu
miks se sattuu
tiedä en on vain
nykyinen ja huominen
tuska koskaan katoa ei vähenee
vain vähitellen
Tiedän
tiedän sinun pettäneen
tiedän sinun rakastuneen
vaikka tiedän rakastan
sinua silti nyt ja ikuisesti
aina siihen asti
kunnes löydän jonkun muun
Onko
Onko olemassa paikkaa
jossa olisin täysin turvassa?
Onko yhtään täysin luotettavaa
ihmistä?
Onko kaikki ihmiset
luottamuksen arvoisia?
Vaikka mitään näistä
ei olisi älä silti
kerro sitä minulle.
Anna minun elää,
uskoa ihmisiin ja
pettyä itse. Sillä
ethän sinä kuitenkaan
voi pelastaa minua
elämältä.
Täytyy sanoa, että melkoisen melankoliset ja ehkä vähän semmoiset surun sävyttämätkin nuo runot.
Kommentit
Lähetä kommentti