Siirry pääsisältöön

Runojani vuodelta 2004


Olen kirjoitellut päivä kirjoihin päivien tapahtumia, runoja ja novelleita vuodesta 2003 lähtien. Koskaan niitä kukaan ei ole lukenut ja itsekin enää tulee harvoin selattua. Mutta nyt teillä on mahdollisuus kerran kuukaudessa päästä katsomaan mitä sieltä löytyy. Ensimmäiseen postaukseen päätin koota muutaman itse tekemäni runon vuodelta 2004. Olin tuolloin muuten ylä asteella.

Se sattuu
 miks se sattuu
tiedä en on vain
nykyinen ja huominen
tuska koskaan katoa ei vähenee 
vain vähitellen 

Tiedän
tiedän sinun pettäneen
tiedän sinun rakastuneen
vaikka tiedän rakastan
sinua silti nyt ja ikuisesti
aina siihen asti
kunnes löydän jonkun muun

Onko
Onko olemassa paikkaa
jossa olisin täysin turvassa?
Onko yhtään täysin luotettavaa
ihmistä?
Onko kaikki ihmiset 
luottamuksen arvoisia?
Vaikka mitään näistä 
ei olisi älä silti
kerro sitä minulle.
Anna minun elää,
uskoa ihmisiin ja 
pettyä itse. Sillä 
ethän sinä kuitenkaan 
voi pelastaa minua 
elämältä.

Täytyy sanoa, että melkoisen melankoliset ja ehkä vähän semmoiset surun sävyttämätkin nuo runot.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vahvimmat meistä on sirpaleista tehty

En ole kirjoittanut pitkään aikaan, mutta nyt voisi olla se hetki kun jatkan itselle niin rakasta kirjoitusharrastusta.  Aloitetaan ensin kuitenkin perinteisillä kuulumisilla sillä paljon on tapahtunut sitten viime kirjoitus kerran.  Isoimpana asiana varmaan voidaan mainita eroaminen. Parisuhde oli koko kesän hyvin hyvin vaikeaa. Kumpikaan meistä ei ollut enää onnellinen, mutta kaikkea koitettiin ja lopulta vaan tilanne oli se, että oli paras vain luovuttaa. Ei rakkaus mihinkään toki kadonnut, mutta kun tilanne oli se että sanoit mitä tahansa toinen suuttui ja häipyi ja itse jäit itkemään.  Hoidin kuitenkin eroamispäätöksen aivan väärin. Nimittäin yhtenä yönä vain kävin hakemassa televisioni, tietokoneeni ja kamerani. Seuraavana päivänä palasin pakkaamaan vaateita ja tyhjentämään huonekalujani. En puhunut, enkä keskustellut sen enempää ja myönnän se on varmasti pahinta mitä ihminen voi tehdä. Koin kuitenkin hyvin voimakaasti että minua oli loukattu sill...

Blogin ensimmäinen arvonta

Tammikuussa blogini täytti vuoden ja silloin lupasin järjestää jonkinlaisen arvonnan teille rakkaat lukijat. Asia jäikin silloin hautumaan ja on moneen kertaan ollut mielessä, mutta elämä on välillä kuin surkeiden sattumusten sarja ja silloin asiat jäävät roikkumaan. Nyt on vihdoin aika korjata tilanne.  Yksi onnekas teistä siis voi voittaa kuvassa olevan  Partyliten Signature Moonlight 3-sydänkynttilämaljan ( jonka olen itse ostanut teitä varten.  Arvontaan pääset helposti mukaan kommentoimalla postaukseen monellako arvalla olet mukana ja jättämällä sähköpostiosoitteen. 1 Arpa luet tätä postausta 2 Arpaa seuraat lisäksi joko blogin facebook sivuja tai instagramia  3 Arpaa saat seuraamalla lisäksi molemmissa tai seuraamalla toisessa ja luet blogia esim. bloglovinin tai blogit.fi sivuston kautta.  Aikaa osallistua on maanantaihin  17.7 klo 16:00 asti. Onnea arvontaan.

Keittiö ennen ja jälkeen

Tämän postauksen piti ilmestyä jo monia kuukausia sitten. Tosin, kun muitakaan postauksia ei ilmestynyt niin onko ihme ettei tätäkään. Onneksi parempi myöhään, kun ei milloinkaan.  Tammikuussa kirjoitin postauksen keittiön pöytä tasojen uudesta ilmeestä ja sen pääset lukemaan tästä . Aika pian sen jälkeen päädyttiin siihen, että maalataan kaappien ovet ja vaihdetaan samalla vetimet. Kaappien ovet maalattiin Unica Akvan sävyllä TVT 1944. Aloitettiin projekti tammikuussa mutta lopullisesti se taisi tulla valmiiksi vasta huhti-toukokuussa.  Pitkä projekti siis siitäkin tuli vaikka tarkoitus oli saada homma nopeasti valmiiksi. Elämä kuitenkin heitteli eteen kaiken laista ja se kaikki oli aina pois kaappien maalaamisesta. Muutoksessa parasta on lisääntynyt valon määrä keittiössä. Keltaiset kaapit nimittäin imivät sisäänsä kaiken valon ja keittiö oli aikaisemmin todella tumma. Kahvojen vaihto ja kaappien maalaus toi mielestäni keittiötä myös hieman ns "nykyaikaisemm...