Miten elämä sujuu epävakaan persoonallisuuden kanssa. Siinäpä mietittävää miten sen saisi kirjoitettua ulos. Tämän tekstin takana siis on epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosin saaneen kumppanin. Voisi ensimmäiseksi ehkä todeta että tasaisen tylsää ei elämä pääse olemaan. Välillä mennään tunteiden vuoristorataa vauhdilla. Mukaan mahtuu toki myös tasaisempiakin aikoja. Mutta millaista elämä oli ennen tätä diagnoosia tai sen epäilyä. No eipä se eronnut oikeastaan mitenkään. Samalla tavalla elämä oli tunnepuolella vuoristorataa. Sitä vain ei osannut silloin kunnolla ymmärtää että mistä kaikki johtuu. Äkilliset kiukunpurkaukset yleensä hämmensivät ja niihin vastasi "samalla mitalla". Ja kun syytä kaikkiin suuttumisiin ei edes tiennyt niin helposti toisen huutamiseen ja raivoamiseen vastaa samalla tavalla. Mutta taas hyvinä aikoina se oli samalla tavalla mukavaa ja ihanaa kun saa toisen huomion ja hellyydenosoitukset. Siitä puolesta tilanne ei ...