Siirry pääsisältöön

Minne katosi hienotunteisuus?


Tässä taannoin istuin yhdessä baarissa veljeni kanssa, kun viereisessä pöydässä kaksi naista tuijotti pöytäämme ja kuiskailivat samalla. Oletin heidän ilman muuta puhuvan meistä jotain ulkonäköön yms. sellaiseen liittyvää..


Olin kuitenkin tässä asiassa väärässä. Sen sijaan he olivat pohtineet olenko minä toisen niistä entinen naapuri, se selvisi kun toinen niistä kävi puhumassa veljelleni.

Hetken kuluttua entinen naapurini istuu pöytäämme ja sanoo minulle "Sulla on varmaan melko rankkaa edelleen". Istun siinä vähän ihmeissänikin ja kysyn "Miten niin?". Entinen naapurini jatkaa "No kun sun lapsesi kuoli silloin".

Kaikki mahdolliset tunteet tuli käytyä läpi siinä vaiheessa ja lähinnä mieleni teki vain lyödä vastapäätä istuvaa naista. Vastaan kuitenkin "Ei siitä koskaan yli pääse eikä se koskaan unohdu, mutta sen kanssa oppii elämään". Nainen jatkaa aiheesta eikä tunnu huomaavan, että hän täysin tuntematon nainen ei todellakaan ole se ihminen, jonka kanssa asiasta haluan yhtään enempää keskustella. Hän koitti vielä muutaman kerran illan aikana, mutta totesin parhaimmaksi vaihtaa aina vain pöytää.


Tämä jäi kuitenkin elävästi mieleeni ja mietinkin minne oikein on kadonnut hienotunteisuus. Onko soveliasta lähteä kyselemään, kuitenkin ihan vieraalta ihmiseltä ihan mitä vaan? Vaikka tietäisin itse jostakusta tuolaisia asioita en silti todellakaan toimisi noin. Eikä muutenkaan ollut ehkä aihe josta lähdetään baarissa juttelemaan.

Onko teillä vastaavia kokemuksia ? Miten hoiditte tilanteen?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogin ensimmäinen arvonta

Tammikuussa blogini täytti vuoden ja silloin lupasin järjestää jonkinlaisen arvonnan teille rakkaat lukijat. Asia jäikin silloin hautumaan ja on moneen kertaan ollut mielessä, mutta elämä on välillä kuin surkeiden sattumusten sarja ja silloin asiat jäävät roikkumaan. Nyt on vihdoin aika korjata tilanne.  Yksi onnekas teistä siis voi voittaa kuvassa olevan  Partyliten Signature Moonlight 3-sydänkynttilämaljan ( jonka olen itse ostanut teitä varten.  Arvontaan pääset helposti mukaan kommentoimalla postaukseen monellako arvalla olet mukana ja jättämällä sähköpostiosoitteen. 1 Arpa luet tätä postausta 2 Arpaa seuraat lisäksi joko blogin facebook sivuja tai instagramia  3 Arpaa saat seuraamalla lisäksi molemmissa tai seuraamalla toisessa ja luet blogia esim. bloglovinin tai blogit.fi sivuston kautta.  Aikaa osallistua on maanantaihin  17.7 klo 16:00 asti. Onnea arvontaan.

Perunalaatikko

Tarvitset : 10 keskikokoista perunaa (n.700g) 400g jauhelihaa  1 sipuli 1tl suolaa  1/2rkl kokonaisia mustapippureita  2rkl voita  Munamaito: 4dl maitoa  2 kananmunaa 1/2 tl suolaa Valmistus:  Kuori perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Ruskista jauheliha ja kuulota sipuli lopuksi mausta seos suolalla. Voitele vuoka ja ala latoa vuorotellen perunaviipaleita ja sipuli lihaseosta vuokaan. Lihaseoksen päälle aina muutama pippuri.Valmista munamaito ja laita laatikko uuniin 200c noin tunniksi, että perunat ovat kypsiä.      

Keittiö ennen ja jälkeen

Tämän postauksen piti ilmestyä jo monia kuukausia sitten. Tosin, kun muitakaan postauksia ei ilmestynyt niin onko ihme ettei tätäkään. Onneksi parempi myöhään, kun ei milloinkaan.  Tammikuussa kirjoitin postauksen keittiön pöytä tasojen uudesta ilmeestä ja sen pääset lukemaan tästä . Aika pian sen jälkeen päädyttiin siihen, että maalataan kaappien ovet ja vaihdetaan samalla vetimet. Kaappien ovet maalattiin Unica Akvan sävyllä TVT 1944. Aloitettiin projekti tammikuussa mutta lopullisesti se taisi tulla valmiiksi vasta huhti-toukokuussa.  Pitkä projekti siis siitäkin tuli vaikka tarkoitus oli saada homma nopeasti valmiiksi. Elämä kuitenkin heitteli eteen kaiken laista ja se kaikki oli aina pois kaappien maalaamisesta. Muutoksessa parasta on lisääntynyt valon määrä keittiössä. Keltaiset kaapit nimittäin imivät sisäänsä kaiken valon ja keittiö oli aikaisemmin todella tumma. Kahvojen vaihto ja kaappien maalaus toi mielestäni keittiötä myös hieman ns "nykyaikaisemm...