Siirry pääsisältöön

Kun muuttaa toisen kotiin

Paljon on tapahtunut siitä, kun viimeksi ihan tosissaan olen kirjoittanut blogia. Nyt on kuitenkin viimein aika elvyttää blogi ja palata takaisin postausten pariin. Suurin syy viime aikaiseen hiljaisuuten on ollut oman työtilan puuttuminen, joskin nyt sekin asia on korjattu.

Muutin kolmatta kertaa tänä vuonna kuukausi sitten. Koko vuoden elämä on ollut melkoista muuttumisleikkiä. Yksi kerrallaan kaikki asiat vuoden aikana on muuttunut suuntaan ja toiseen. 


Muutin siis yhteen mies ystäväni kanssa. Melko nopeasti edettiin tähän pisteeseen sen myönnän itsekin. Tilanne oli kuitenkin sen, että edessä oli väistämättä muutto johonkin. Olin itse kyllä valmis laittamaan itseni kunnan asunto jonoon muiden joukkoon. 


Sitä siinä sitten puitiin yhdessä ja erikseen. Miehen mielipide oli, että kumminkin oltaisiin koko ajan yhdessä jomman kumman luona niin miksei sitten asutaisiin samantien yhdessä. Ajatus sinällään oli omasta mielestäni pelottava. Mitä jos juttu ei toimikaan, mitä muut ajattelee, mitä jos käy niin ja näin ja noin. Puhuin asiasta äidille, ja muutamalle ystävälle. Kaikkia kannusti tekemään niin kuin itsestä hyvältä tuntuu.

Niin sitten pikku hiljaa tavarat siirtyivät tänne. Virallisesti osoite vaihtui 18.09 ja viimeiset tavarat tuotiin syyskuun lopussa. Vielä muutamaa päivää ennen loppujen tavaroiden tuomista itkin lähes tyhjän kotini lattialla sitä miten paljon pelottaa ja monta kertaa meinasin soittaa vuokranantajalleni että ei en muutakaan. Ikinä en sitä puhelua kuitenkaan soittanut ja niinpä tavarat tuotiin tänne.


On ollut jossain määrin todella vaikeaa sopeutua siihen, että tämä on nyt minunkin koti. Toisen kotiin ei nähtävästi olekaan ihan niin helppoa muuttaa kun luulisi. Kotiutumista tuo mies on kyllä osannut helpottaa sillä astiat sain järjestellä uudelleen ja muutenkin olen saanut täysin vapaat kädet sisustaa ja laittaa. Lisäksi oma työtila auttaa todella paljon asiaa. 

Kertokaa hei jos te olette muuttaneet toisen jo valmiiseen kotiin, että miten se sujui? 
Oliko matkassa mutkia?
Tuntuiko koti heti kodilta ?
Kuinka pitkään meni ennen kuin alkoi tuntua?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vahvimmat meistä on sirpaleista tehty

En ole kirjoittanut pitkään aikaan, mutta nyt voisi olla se hetki kun jatkan itselle niin rakasta kirjoitusharrastusta.  Aloitetaan ensin kuitenkin perinteisillä kuulumisilla sillä paljon on tapahtunut sitten viime kirjoitus kerran.  Isoimpana asiana varmaan voidaan mainita eroaminen. Parisuhde oli koko kesän hyvin hyvin vaikeaa. Kumpikaan meistä ei ollut enää onnellinen, mutta kaikkea koitettiin ja lopulta vaan tilanne oli se, että oli paras vain luovuttaa. Ei rakkaus mihinkään toki kadonnut, mutta kun tilanne oli se että sanoit mitä tahansa toinen suuttui ja häipyi ja itse jäit itkemään.  Hoidin kuitenkin eroamispäätöksen aivan väärin. Nimittäin yhtenä yönä vain kävin hakemassa televisioni, tietokoneeni ja kamerani. Seuraavana päivänä palasin pakkaamaan vaateita ja tyhjentämään huonekalujani. En puhunut, enkä keskustellut sen enempää ja myönnän se on varmasti pahinta mitä ihminen voi tehdä. Koin kuitenkin hyvin voimakaasti että minua oli loukattu sill...

Perunalaatikko

Tarvitset : 10 keskikokoista perunaa (n.700g) 400g jauhelihaa  1 sipuli 1tl suolaa  1/2rkl kokonaisia mustapippureita  2rkl voita  Munamaito: 4dl maitoa  2 kananmunaa 1/2 tl suolaa Valmistus:  Kuori perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Ruskista jauheliha ja kuulota sipuli lopuksi mausta seos suolalla. Voitele vuoka ja ala latoa vuorotellen perunaviipaleita ja sipuli lihaseosta vuokaan. Lihaseoksen päälle aina muutama pippuri.Valmista munamaito ja laita laatikko uuniin 200c noin tunniksi, että perunat ovat kypsiä.      

Keittiö ennen ja jälkeen

Tämän postauksen piti ilmestyä jo monia kuukausia sitten. Tosin, kun muitakaan postauksia ei ilmestynyt niin onko ihme ettei tätäkään. Onneksi parempi myöhään, kun ei milloinkaan.  Tammikuussa kirjoitin postauksen keittiön pöytä tasojen uudesta ilmeestä ja sen pääset lukemaan tästä . Aika pian sen jälkeen päädyttiin siihen, että maalataan kaappien ovet ja vaihdetaan samalla vetimet. Kaappien ovet maalattiin Unica Akvan sävyllä TVT 1944. Aloitettiin projekti tammikuussa mutta lopullisesti se taisi tulla valmiiksi vasta huhti-toukokuussa.  Pitkä projekti siis siitäkin tuli vaikka tarkoitus oli saada homma nopeasti valmiiksi. Elämä kuitenkin heitteli eteen kaiken laista ja se kaikki oli aina pois kaappien maalaamisesta. Muutoksessa parasta on lisääntynyt valon määrä keittiössä. Keltaiset kaapit nimittäin imivät sisäänsä kaiken valon ja keittiö oli aikaisemmin todella tumma. Kahvojen vaihto ja kaappien maalaus toi mielestäni keittiötä myös hieman ns "nykyaikaisemm...