Siirry pääsisältöön

Luukku 18: Unskin mietteitä

Olen Unski ja ikäni on 16vk. Olen ollut täällä uudessa kodissa nyt kuukauden ja oppinut paljon kaikenlaista uutta niin tästä perheestä kun muutenkin. Ihan ensin tein huomion, että kun vähän sihisee niin noi isot koirat pysyy kaukana musta. Nyt annan niiden kyllä jo haistella mua ja välillä koitan tuon toisen koiran jalassa roikkua. Sit täällä on se mun lajitoveri, mutta mielestäni se on ihan vähän laiska. Kyllä se mun kanssa leikkii mutta väsyy todella paljon nopeammin kun minä. Toi mun palvelija kyllä sanoo, että mulla on virtaa melkoisen paljon.
Talona tämä on tosi kiva. Meillä on täällä kaksi hiekkalaatikko ja tykkään käyttää niitä molempia. Käyn aina siinä mikä on lähimpänä silloin kun on hätä. Puu lämmityskin täältä löytyy ja se on sitten jännää kun ruvetaan niitä pesiä sytyttämään. Tykkään kuskata niitä tulitikku askeja ja sytyke sanomalehtiä joka paikkaan ja sitten on kauheen kiva ko niitä joudutaan etsimään. Osallistun mielelläni myös pyykkien laittamiseen roikkumalla niissä pyykeissä ja menemällä nukkumaan puhtaiden pyykkien koriin. Muutama viikko sitten täällä vaihdetiin jouluverhoja ja sekös vasta oli kivaa, kun sai roikkua samalla niissä verhoissa, kun niitä koitettiin laittaa ikkunaan.
Aamuöisin menen antamaan aina pusuja tolle palvelijalle ja se ei oikein vissiin tykkää siitä kun se aina koittaa kääntää kylkeä kesken mun pusujen. Se sanoo, että olen muutenkin semmoinen mamman vauva. Väärässä se kuitenkin on sillä oon aikamoinen saalistaja. Jokaisen pallon ja lelu hiiren olen nimittäin moneen otteeseen jo ottanut kiinni. Ensi viikolla mennään kuulemma johonkin rokotukseen. Onkohan se jotain syötävää? Toivottavasti sillä vaikka olenkin melkoisen pieni niin tykkään kyllä syödä. Jostakinhan sitä energiaa näihin juoksemisiin on saatava.
 Hyvää ja rauhallista joulun odotusta teille sinne ruutujen taakse! T: Unski

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vahvimmat meistä on sirpaleista tehty

En ole kirjoittanut pitkään aikaan, mutta nyt voisi olla se hetki kun jatkan itselle niin rakasta kirjoitusharrastusta.  Aloitetaan ensin kuitenkin perinteisillä kuulumisilla sillä paljon on tapahtunut sitten viime kirjoitus kerran.  Isoimpana asiana varmaan voidaan mainita eroaminen. Parisuhde oli koko kesän hyvin hyvin vaikeaa. Kumpikaan meistä ei ollut enää onnellinen, mutta kaikkea koitettiin ja lopulta vaan tilanne oli se, että oli paras vain luovuttaa. Ei rakkaus mihinkään toki kadonnut, mutta kun tilanne oli se että sanoit mitä tahansa toinen suuttui ja häipyi ja itse jäit itkemään.  Hoidin kuitenkin eroamispäätöksen aivan väärin. Nimittäin yhtenä yönä vain kävin hakemassa televisioni, tietokoneeni ja kamerani. Seuraavana päivänä palasin pakkaamaan vaateita ja tyhjentämään huonekalujani. En puhunut, enkä keskustellut sen enempää ja myönnän se on varmasti pahinta mitä ihminen voi tehdä. Koin kuitenkin hyvin voimakaasti että minua oli loukattu sill...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Perunalaatikko

Tarvitset : 10 keskikokoista perunaa (n.700g) 400g jauhelihaa  1 sipuli 1tl suolaa  1/2rkl kokonaisia mustapippureita  2rkl voita  Munamaito: 4dl maitoa  2 kananmunaa 1/2 tl suolaa Valmistus:  Kuori perunat ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Ruskista jauheliha ja kuulota sipuli lopuksi mausta seos suolalla. Voitele vuoka ja ala latoa vuorotellen perunaviipaleita ja sipuli lihaseosta vuokaan. Lihaseoksen päälle aina muutama pippuri.Valmista munamaito ja laita laatikko uuniin 200c noin tunniksi, että perunat ovat kypsiä.      
Lähetä kommentti
Lue lisää

Keittiö ennen ja jälkeen

Tämän postauksen piti ilmestyä jo monia kuukausia sitten. Tosin, kun muitakaan postauksia ei ilmestynyt niin onko ihme ettei tätäkään. Onneksi parempi myöhään, kun ei milloinkaan.  Tammikuussa kirjoitin postauksen keittiön pöytä tasojen uudesta ilmeestä ja sen pääset lukemaan tästä . Aika pian sen jälkeen päädyttiin siihen, että maalataan kaappien ovet ja vaihdetaan samalla vetimet. Kaappien ovet maalattiin Unica Akvan sävyllä TVT 1944. Aloitettiin projekti tammikuussa mutta lopullisesti se taisi tulla valmiiksi vasta huhti-toukokuussa.  Pitkä projekti siis siitäkin tuli vaikka tarkoitus oli saada homma nopeasti valmiiksi. Elämä kuitenkin heitteli eteen kaiken laista ja se kaikki oli aina pois kaappien maalaamisesta. Muutoksessa parasta on lisääntynyt valon määrä keittiössä. Keltaiset kaapit nimittäin imivät sisäänsä kaiken valon ja keittiö oli aikaisemmin todella tumma. Kahvojen vaihto ja kaappien maalaus toi mielestäni keittiötä myös hieman ns "nykyaikaisemm...
Lähetä kommentti
Lue lisää